Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2020

Omatoimikierros: yliopistorakennuksia vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle etsimään yliopistorakennusten historiaa! Tutustu niiden arkkitehtuuriin ja löydä yllättäviä yksityiskohtia. Tarkastele kohteista otettuja vanhoja valokuvia ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään.

Omatoimikierroksella kävelet kaduilla oman kännykkäsi opastamana, valmiiksi laaditun reittikierroksen avulla. Reitillä on 6 kohdetta, joista jokaisesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso kävelyreitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana:
* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia ja lukea niiden taustatietoja  Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi. Voit myös ladata sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Omatoimikierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: Kallion kadonneet elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa

Tiesitkö, että Kalliossa on toiminut vuosien varrella yli 30 elokuvateatteria? Lähde kävelyretkelle etsimään niitä! Tarkastele kadonneista teattereista otettuja vanhoja valokuvia ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään. Kierros on osa Kallio kukkii 2020 -tapahtumaa.

Omatoimikierroksella kävelet Kallion kaduilla oman kännykkäsi opastamana, valmiiksi laaditun reittikierroksen avulla. Reitillä on 13 kohdetta, ja jokaisesta niistä löydät kännykältäsi vanhan valokuvan.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

Kävelyreitti ja kohteet: Vieritä sivua alaspäin niin näet kulkureitin kartalla, sekä valokuvat ja lyhyet esittelytekstit kohteista.

Valokuvaaminen Ajapaik-sovelluksella: 
* Lataa ilmainen Ajapaik-sovellus Android-puhelimeesi täältä.
* Katso nämä tärkeät vinkit Ajapaik-sovelluksella kuvaamiseen.
* Katso tämä video ja näet miten Ajapaik-sovellus toimii.

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella. Voit myös ladata Ajapaik-nettisivulle kaupunkikuvia omasta kotialbumistasi!

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

Liikkuminen ulkona korona-tilanteen aikana:
* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia ja lukea niiden taustatietoja  Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi. Voit myös ladata sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkona liikkuessasi!

Helsinki rephotography: Omatoimikierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla. Wikimedia Suomi kerää osana hanketta Ajapaik-sivustolle kuvia, jotka on otettu vanhojen valokuvien kuvauspaikoilta.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Viljo Pietinen / Museovirasto, 1943

KIERROKSEN REITTI JA KOHTEIDEN ESITTELYT:

Klikkaa kohdetta kartalla!

Helsinkiä on pidetty aikoinaan pohjoismaiden parhaana elokuvateatterikaupunkina. Kalliossakin on toiminut vuosien varrella yli 30 elokuvateatteria. Vuonna 1939 Helsingin kantakaupungissa toimi 48 teatteria, joista 12 oli itäisessä kantakaupungissa. Kallion merkittävin elokuvateatterikatu oli Siltasaarenkatu: vuonna 1916 kadun varrella toimi peräti seitsemän teatteria. Ensimmäiset elävät kuvat Kalliossa nähtiin nykyisen Paasipuiston paikkeilla olleessa Sirkusmaneesissa 1900-luvun alkuvuosina.  Elokuvateattereiden kulta-aika alkoi hiipua 1960-luvulla. Kallion viimeinen elokuvateatteri Arena lopetti vuonna 1993. Kallio palasi kuitenkin elokuvateattereiden kartalle, kun uusi Riviera avasi ovensa syksyllä 2016.

Kuva: Simo Rista / Arkkitehtuurimuseo

1. Punalyhty / Helsingin työväentalo, Paasivuorenkatu 5 (1925-26). Työväentalossa vuoden toimineen elokuvateatterin sali on edelleen olemassa ja tila tunnetaan nyt nimellä  Siltasaari-sali.  Osa salin alkuperäisistä seinäkoristeista on säilynyt. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnitteleman jugendtyylisen rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1908 Helsingin työväentaloksi.

Kuva: Gustaf Sandberg / Helsingin kaupunginmuseo, 1906

2  Bio Hakaniemi-Hagnäs, Siltasaarenkatu 12 (1906-07). Juho Flomanin omistama, 98-paikkainen teatteri oli todennäköisesti Kallion ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri. Toimi vuoteen 1915 osoitteessa Siltasaarenkatu 16. Sen jälkeen teatterin nimiä olivat Lyyra (1916-1923), Rialto (1924-1930) ja Tähti vuoteen 1948 saakka. Talo purettiin 1958.

Kuva: Erik Sundström / Helsingin kaupunginmuseo, 1920-luku

3. Pallas, Siltasaarenkatu 14 (1924-57). Elokuvateatteri ja rakennus oli komea kokonaisuus jonka julkisivu materiaalin erikoisuus oli vaalea kalkkihiekkatiili. Talon arkkitehdit olivat Berndt Aminoff ja Gösta Juslén.  Rakennus purettiin 1959. Kuvassa vasemmalla elokuvateatteri Sampo ja kuvassa oikealla erottuu elokuvateatteri Rialton kyltti.

Kuva: Viljo Pietinen / Museovirasto, 1943

 Arena, Hämeentie 2 (Arena 1929-34, Roxy 1934-39, Tuulensuu 1939-79, Arena 1979-93). Lars Sonckin suunnittelemassa talossa toiminut teatteri sai vuonna 1939 nimekseen Tuulensuu, joka kansan suussa vääntyi ”Luteensuuksi”. Aikansa huipputekniikalla varustettu Tuulensuu oli Kallion ainut varsinainen ensi-iltateatteri. Kun teatteri lopetti nimellä Arena vuonna 1993, päättyi eräs elokuvateatterin aikakausi Kalliossa. Nykyään tila on Helsingin kaupunginteatterin käytössä.

Kuva: Constantin Grünberg / Helsingin kaupunginmuseo, 1958

5. Fenix, Toinen linja 5 (1938-62)  ( Wellamo 1915- n.1920-luku). Porthaninkadun ja Toisen linjan kulmatalossa sijainneessa, noin 400 paikkaa käsittäneessä teatterissa näytettiin elokuvia rakennuksen purkamiseen saakka. Talossa toimi myös maineikas ravintola Balladi. Tyhjällä tontilla oli pitkään tilapäinen pysäköintipaikka. Paikalla on nyt 1980-luvulla valmistunut liike- ja asuintalo.

Kuva: Kavi, 1951

6. Kaleva, Hämeentie 8 (1913-1964). Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitteleman talon vaikuttavin osa oli sen valmistuttua elokuvateatteri Kaleva. Teatterin koristelu oli komeaa, joka alkoi jo sisään-käynnistä sisätiloihin tilasarjana, jossa toistuivat samat koristeaiheet aina saliin saakka, jota valaisi suuri kristallikruunu.
Tekniikaltaan Kaleva oli huippuluokkaa, sektorin muotoon rakennettu katsomo oli Suomessa lajissaan ensimmäinen. Tämä paransi katsottavuutta, salissa oli orkesterisyvennys, parvi ja paikkoja 646. Siitä tuli sittemmin Suomi-filmin kakkosteatteri ja monet elokuvat saivat ensi-iltansa Kalevassa.
Vuonna 1918 Kaleva toimi sotilassairaalana. Teatteri lopetti toimintansa 1964 ja sen jälkeen tiloissa on toiminut bingohalli ja nyt kuntokeskus. Tilasarjasta ja koristeluista on säilynyt vain rippeitä.

Kuva: Pietinen / Museovirasto, 1930

7Arina, Pengerkatu 11 A (1930-60) (Kinola, Kino Pylvässali, Arina). Noin 300-paikkaisen elokuvateatterin erikoisuuksia oli saliin nähden vinoon asennettu valkokangas. Ratkaisu johtui teatterin konehuoneen sijainnista, joka ei ollut saliin nähden keskellä.
Teatteri edustaa arkkitehtuuriltaan Art Deco -tyylisuuntausta. Teatterisalin kattokoristeet ja lämpiötilat ovat säilyneet  hyvin. Tilat ovat nykyään Aalto-yliopiston käytössä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olavi Sahlblom (Sortta), jonka tunnetuin työ on sotilassairaala Tilkka. Talon omistaa Helsingin Sokeaintalo-Säätiö. Kaupunkilegendan mukaan Sahlblom ei alun perin suunnitellut taloon ikkunoita lainkaan ”koska talo tulee sokeille”.

Kuva: Olin / Helsingin kaupunginmuseo, 1970

8. Casino, Harjutori 4 (1936-65). Alun perin kauppahalliksi suunniteltu tila toimi ennen elokuvateatteri- aikakautta autotallina. Vaatimaton kortteliteatteri lopetti 31.2.1965. Nyt sali on Siion-seurakunnan käytössä.

Kuva: H.T Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo, 1963

9. Kino Helsinki, Helsinginkatu 25, Urheilutalo (1961-83). Adams-Filmi avasi  27.10.1961 rohkeasti uuden elokuvateatterin, vaikka lisääntynyt televisiotarjonta alkoi näkyä elokuvateattereiden kävijämäärissä. Elokuvateatteri lopetti keväällä 1983. Tilat ovat toimineet puhenäyttämönä, ja vuonna 2008 tiloissa aloitti Ryhmäteatteri.

Kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo

10. Tenho, Helsinginkatu 15 (1927-54). Elokuvateatteri Tenhoon mentiin nykyisen ”Hesari Alkon” ovista ja teatterisaliin mahtui lähes 500 katsojaa. Alkon aulatiloissa on vielä havaittavissa elokuvateatterin rakenteita.

Kuva: Olli Aaltonen, 1982

11. Riviera, Kruunu, Helsinginkatu 7 (1955–82). Elokuva-aikakauden interiöörit olivat säilyneet hyvin aina vuoteen 2008 saakka, jolloin Kristillinen keskus luopui tiloista. Sen jälkeen salissa tehtiin iso korjaustyö ja siellä toimi vajaan vuoden puhe- ja näyttämöteatteri Bolero. Syksyllä 2016 teatteri palasi elokuvateatteriksi ja saa alkuperäisen nimensä Riviera. Elokuvateatteri on ollut alun perin metalliverstas.

Kuva: Olli Aaltonen, 1982

12. Elysèe, Hämeentie 27 (1929-86) (Pirtti, Kuva-pirtti). Tiloja on muutettu: salin peräseinä on purettu ja salin kattoa laskettu. Tiloissa toimii nyt Jehovan todistajien valtakunnansali.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 1952

13. Allotria, Hämeentie 68 (1953-63). Allotria oli Kansan Elokuva Oy:n  perustama elokuvateatteri, jonka toimintaan kuului myös elokuvaus- ja vuokraustoimintaa. Salin interiöörissä on tallella vielä muun muassa alkuperäisiä valaisimia. Elokuvateatteri oli siipirakennuksessa, jonka seinustalla on vielä jäljellä suuri elokuvajulisteiden mainostaulu. Teatterissa toimii nyt Musiikkiteatteri Kapsäkki.

Tekstit: Juhani Styrman